Rakennuksen pinta-ala voidaan ilmoittaa huonealana, rakennusosa-alana, huoneistoalana, kerrostasoalana, bruttoalana ja käyttöalana. Pinta-alat lasketaan pohjapiirustuksesta. Jos saatavilla ei ole luotettavaa tai ajantasaista tietoa tilojen mitoista, laaditaan silloin tilakohtaiset mittauspiirustukset. Alat ilmoitetaan 100 m² saakka puolen neliömetrin tarkkuudella ja siitä suuremmat alat neliömetrin tarkkuudella.
Kerrostasoalaan lasketaan rakennuksen yhden kerroksen ulkoseinien ulkopintojen sisäpuolelle jäävä ala. Sen voidaan ajatella olevan kerrostason huonealojen ja rakennusosa-alojen summa. Parvekkeita tai tiloja, joilla ei ole suunniteltua käyttötarkoitusta, esimerkiksi kylmiä ullakoita tai kaivamattomia tiloja, ei lasketa kerrostasoalaan.
Huoneala lasketaan huonetilan seinäpintojen tai niiden kuvitteellisten jatkeiden rajaamasta alueesta. Huonetilaksi määritellään alue, joka rajautuu lattiaan, kattoon ja seiniin ja sillä on suunniteltu käyttötarkoitus tai käyttötapa. Yli 2200 mm korkeat aukot ja syvennykset seinissä lasketaan huonealaan, jos ne ulottuvat lattiaan saakka. Alle 1600 mm korkeat tilat lasketaan huonealaan vain, jos ne sijaitsevat kerrosten välisten portaiden alla.
Huoneistoala on huonealojen ja ei-kantavia rakennusosien alojen summa. Huoneistoala käsittä kaiken huoneiston sisäisen vapaasti käytettävissä olevan tilan. Tällaiseksi lasketaan kaikki yli 1600 mm korkea tila, joka ei ole osa kantavaa rakennejärjestelmää tai taloteknistä järjestelmää. Esimerkiksi huoneiston sisäiset hormit ja kantavat seinät vähennetään huoneistoalasta. Portaiden ala lasketaan huoneistoalaan siinä kerroksessa, johon ne nousevat. Mikäli rakennuksessa on enemmän kuin kaksi kerrosta, vähennetään portaiden ala kerran huoneistoalasta.
Bruttoala kuvaa rakennuksen kokonaislaajuutta. Bruttoala on rakennuksen kaikkien kerrosten kerrostasoalojen summa.
Käyttöala mittaa rakennuksen täydellistä laajuutta. Käyttöala on bruttoalan ja rakennettujen ei-maanvaraisten ulkotilojen alojen summa. Tällaisia ulkotiloja ovat parvekkeet, terassit, luhtikäytävät sekä kansirakenteet.
Rakennusosa-alat jakautuvat runkorakennusosiin ja ei-kantaviin rakennusosiin. Runkorakennusosia ovat kantavat ja osastoivat rakennusosat, ulkoseinät, hormit ja hormiryhmät, hissi- ja kanavakuilut ja 1600 mm matalammat tilojen osat. Ei-kantaviksi rakennusosiksi katsotaan esimerkiksi huoneiston sisäiset väliseinät ja ovet.
Kerrosala on juridinen käsite, jonka Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee seuraavasti:
”Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Rakennuksen kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella, kellarikerros kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan alapuolella ja mahdollinen ullakko pääasiallisesti julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan tasoa ylempänä kerroksen yläpuolella".
"Rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien vuoksi sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää myös väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran".